Moikkamoi taas täältä romujen keskeltä. Uusia sellaisia on löytynyt ties mistä ja niitähän on aseteltu ympäri pihaa. Keräsin oikein kokoelman noita öljylyhtyjä. Monenmonta sain yheltä ystävältä, kiitos hälle, joka jaksoi aina kelkkoa niitä pihaamme.
Viikko on ollut taas niin ihana, että en saata uskoa aikaa, jolloin aurinko on pilviverhon takana eikä lämmitä vanhoja luitani. Toisaalta taas luonto kaipaa sadetta. Sen oon huomannut, kun aamuin illoin ja päivin kuljen kasteluletkun kans ympäri pihaa.
Ikkunasta näkyy superkuu, jota on pakko lähteä ulvomaan, joten tässä teille otsikon mukainen kuvapläjäys :)
Itseasiassa eihän meillä muita ruukkuja olekkaan. Oikein ei minun sielunmaalimaan istu uusi puhtoinen ja kiiltävä ruukku. Näissä on sitä niin rakasta ajanpatinaa, joka on ihan ominta minua.
Nyt tuo superkuu huutaa mua tuolta taivaalta seuraansa, joten mun on mentävä. Kiitos, että olette jaksaneet seurata hullun puutarhurin horinoita ja vielä kommentoineet. Ne olen ottanut ilolla vastaan ja jatkossakin kiitän niistä
♥♥
♥♥
Oikein lämmintä ensi viikkoa, pitäkää auringosta kiinni :)
Ihanat kukat, ennenkaikkea istutuspurkit ovat ihania.Kekseliästä.Tykkään kovasti.Suosikki kenties uuninsuuluukusta kurkkiva onnenapila.
VastaaPoistaKiitos Maija, nää istutusastiat ovatkin rakkaita aarteita :) Itseasiassa tuo on oikealta nimeltään pihakäenkaali. Leviää, kuin tulipalo :)
PoistaKukkii siellä muutakin kuin ruoste! Kuutamo on nyt upea sitä kannattaakin ulvoa!
VastaaPoistaSulassa sovussa kukkivatkin :) Eilen illalla, kun lähettiin sitä kuuta piknik-korin kans ulvomaan, niin sepä meni paksun pilvilautan taakse ja näyttäytyi vaan yhen kerran. Että hieman harmitti. Mutta tuleehan noita kuita :)
PoistaAivan ihana puutarha ja nuo öljylyhdyt...vielä, kun saavat patinaa pintaansa..:)
VastaaPoistaKiitos Irmastiina. Itekkin tykkään niistä ja totta, aina vaan paranevat mitä kauemmin ulkona roikkuvat :)
PoistaKekseliäitä istutusastioita :-)
VastaaPoistaKiitos, tuommosissa astioissa kukkiminen on kaksinkertaista :)
PoistaMiten tuo vanha ja ruostunut alkaakin aina vaan olemaan kauniinpaa ja kauniinpaa.
VastaaPoistaEläpä muuta sano. Vuosi vuodelta sitä huomaa aina vaan enemmän ja enemmän tykkäävänsä vanhoista tavaroista ja varsinkin ruosteesta. Vaikka ei tämän enempää ruosteeseen voi olla hullaantunut :)
PoistaTaas tuli ideoita. Turha lähteä kukkapurkkikauppaan, vintin komeroista voi löytyä paljon parempia istutusastioita...
VastaaPoistaHienoa, ideoita saa ottaa mukaansa. Ja totta, säästyy ne rahat vaikka niihin kukkiin :)
PoistaRuosteen väri ja patina on kaunista! Ensin ajattelin, että onko ruoste iskenyt ruusuihin...tai jokin tauti.
VastaaPoistaMutta se olikin ajan patina. Minulla on naapuri, joka on myös ihastunut ruoste-esineisiin ja onkin kerännyt aika lailla jo vanhoja työkaluja maatalousvälineistä asti. Jopa ruosteisen pyörän löytänyt jostakin. Kaunista tuolla tuijien ja kivien keskellä myös! Minä nautin ruskeasta pajusta ja harmaudesta heinäseipäissä ja muussakin.
Eihän semmoista ajan patinoimaa voi olla ihailematta. Maatalousvälineitä ei vielä hirveästi meillä ole, se haravakone olis aika kova juttu :) Mutta ruosteisia pyöriä on pilvin pimein :)
PoistaHarmaat laudat ja ne seipäät ovat myös ihastuttavia ja monikäyttösiä. Harmikseni seipäät alkaa olla lopussa.
Kaunista toteutusta.
VastaaPoistaKiitosta Vuokko :)
VastaaPoista