tiistai 31. joulukuuta 2013

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Vain pari viikkoa sitten.....

....oli näin lumista ja kaunista. Nyt tämä ihanan puhdas valkoinen maisema on mustaa ja vetistä. Synkkää ja masentavaa. No, tulee se joulu vaikka vetää sataenkin, mutta ei paljon kiinnosta ulos ikkunoista vilkuilla. Ainoa lohtu siellä on juuri se pimeys ja lyhdyt, joita ooonkin sytytellyt pitkin pihoja.
Mutta leikitään hetken, että kaikkialla on näin  valkoista :)












Sahakokoelma ei enää sopinut koivunoksille, niimpä rekensin niistä syksyllä Hubert Hevoskoiralle aitauksen.
Eihän niitä olekkaan, ku 28 kappaletta :D 


Vanhat suksisauvatkin joutaa olemaan aitana!

Ylihuomenna on jo jouluaatto, mihinkä se aika oikein kiitää?

Niimpä toivotan teille lukijani...

torstai 12. joulukuuta 2013

Kuusi kuvaa kesästä-haaste!

Sain tämän haasteen Puutarhan Lumo-blogista ja nyt viimeinkin ajattelin etsiä ne kuvat. Olipa vaikea tehtävä. Kesäkuvia on niin mieletön määrä ja olis halunnut postata ne kaikki.

Onkohan tämä nyt pukinpartaa..? Viereisellä tontilla kasvoi tänä kesänä tosi runsaana. Ihana näky aamuisin, kun aurinko alkoi lämmittämään, niin kukat aukenivat. Illalla ne painuivat suppuun.

Takapihan pajukaari. Se muutti näköään monta kertaa kesän aikana. Mille päälle nyt satuinkaan, niin vaihtelin tavaroita ja kukkia. 

Ihanat tuoksuherneet kasvoivat yli kaksimetrisiksi. Tässä on ruusutarhan porttina kulmakaapin kehikko.

Pojantytön hiekkalaatikon vieressä tuoksuherneet kukkivat kesäkuusta lokakuulle kokoajan. Vielä eka pakkasillakin muutama nuppu aukeni. Ei epäillystäkään - suosikkikukkani. Mutta senhän kaikki jo tietävät :D

Etupihan lehto. Karsin muutamia vuosia sitten orapihlaja-aitaa pois ja tein rappuset. Väänsin vielä pihlajasta ja orapihlajasta pienen kaaren yläpuolelle. Syksyllä istutin humalaa kans siihen viereen. 
 Tuosta pääsee kauppaan sujuvasti :)

Mummun apulainen perunamaalla :)

Nyt en yhtäkkiä keksi kenelle tämän jakaisin eteenpän. Tai siis on niin paljon ihania blogeja, etten osaa valita.
Joka haluaa saa ottaa tämän ja vastata :)

Mukavaa viikonloppua, toivotaan, että pian tämä pimeys loppuu. Meillä oli jo lunta, vaan nyt on satanut pari päivää vettä. Yäk!

perjantai 6. joulukuuta 2013

Talvista Itsepäisyyttä!

Ensinnäkin tervetuloa Tuuleville ja Kosotädille lukijalistalle liittymisestä :)

Tänään on ollut melkosen piikikäs päivä. Meikä on riehunut itekseen ja onneks miehellä olikin soittoharkat tuossa päivällä, että sain paiskoa ovia ja heitellä tavaroita ja raahata ulkokuusen varastosta ja avata sen kaikki oksat yksitellen sekä virittää siihen valot. Siinä ajassa ehin rauhottua. Tosin kuusi kaatui monta kertaa ja jouduin kiroamaan oikein urakalla. Siitäkin saattoi olla apua. Olotila on ollut oikein naisellisen terväväkielinen. Mutta nyt olo on seesteinen ja kohta painun pehkuihin parin kipunapin kera. Polvi on taas ollut vihoviimeisen kipeä, että viime yökin meni kahen tunnin unilla. Kuvatkin ovat sen mukaiset :)

Ei vaines, piikkilanka on niin kaunista. En koskaan lakkaa ihailemasta sitä.



Onneks mulla on tuota vielä iso kerä :)

Ihanasti on lunta tupruttanut lyhtyyn.

Meijän pikkumökin reinustalla on kunnan vanha penkki, jonka bongasin poltettavien roskien joukosta. Pakotin päivystävän miehen riuhtomaan sen isosta vaihtolavasta ja nostamaan peräkärryyn. No olin minä apuna :) Olihan se mies loppujen lopuksi ihan ystävällinen ja ymmärsi, että minä saan siitä ihan istuttavan vielä. Ens kesän rojekti siis.

Mukavaa Itsenäisyyspäivän iltaa ja seuraavaksi lupaan vastata Puutarhan Lumon haasteeseen kesäkuvista :)



lauantai 23. marraskuuta 2013

KIERRÄTYSSEIKKAILU!

Nyt siis muutama kuva paikallisen kirjaston näyttelystäni. Ainahan nää näyttelytilat ovat rajalliset ja joutuu käyttämään kaiken mielikuvituksensa, että se näyttäisi omalta. Valitettavasti nyt en saanut semmosta tuntua. Ja se johtuu ihan minusta itestä ja näistä näyttelytavaroista, kun ovat olleet pihalla ja siellä ympäristössähän ne näyttävät ihan erilaisilta :)

Tässä Torsti Einari Nekonivel, entinen huippu-urheilija. Nykyään on ravintoloitsija. On adoptoinut itselleen orvoksi jääneen sitruunaprinssin Italiasta!

Tämä on Elvis. Haluaa tulla suureksi tähdeksi. Rakastaa koruja ja tanssimista.

Tässä elämysmatkailija Hubert, lentävä hevoskoira. Tämän kyydissä pääsee mihin tahansa haluaa. Hyppää vaan satulaan, sulje silmäsi ja kohta liitelet matkalla ihmeitten maahan.

Tänne yhteen nurkkaan ovat asettuneet tutut hahmot. Keinussa  sammalkeiju Matilda Maahinen, kiikkustuolissa Noita Valma Salmari. Seinustalla entinen metsuri Santeri Silwerfinger, 3-vuotias metallilapsonen Robert ja hänen isoveljensä 5-vuotias Rudolf Rautahammas.
Seinällä maalipöntön kansia uusissa kuoseissa.

 Kottikärrykuningatar Carrie onkin monille tuttu puutarhasta. Istuskelee siellä päivänvarjon alla ja siemailee 
kylmää juotavaa.


Kattilankansipöllöjä. Oikealta lähtien Hilma ja Onni samalla oksalla, Reiska (elämää nähnyt pöllö), Irwin Goodman, joka myös elänyt heiman rankemman elämän, kalastajapöllö Ahti Jansson ja vieressään sisarpuolensa Gina Anjovis, joka on puolet englantilaista sukua.

Tämä pöllö on Prinsessa Oras-Hara Tähtisilmä. Kaikkien pihapiirin pöllöjen äiti. Vieressä pikkupöllöjä, joilla ei ole nimiä vielä.

Kattopeltiä...kiuaspeltiä... peltikissoja. Ne  myös pääsivät näyttelyyn.

Tämmösiä runotauluja kans tuli tehtyä muutama jostakin romupellistä.

 Oodi viinille-taulu on ollut jo kolmen vuoden ajan  aika suosikki lahjana.

Tämän metalliverkkomekon vielä lisäsin, joka on kans tuolla näyttelyssä. Siellä on sisällä patterivalot.

Että semmonen sekalainen seurakunta :D

 Oikein mukavaa viikonloppua :)
Me lähetään pikkujouluihin huomenna, ne ovatkin ensimmäiset sekä varmaankin ainoat tänä vuonna.


torstai 14. marraskuuta 2013

Piristystä Sitruunapuusta!

Mukavaa torstaita itekullekkin. Kyllä on pimeää tämä marraskuu. Ei nää ees omia ajatuksiaan. Vaikka kuinka laittaa valoja pihalle, ei silti nää mitään. Kyllä sitä lunta sais jo tulla...ihan vaan sen takia. 
Viikko on mennyt polven kanssa kinkatessa, MUTTA nyt se onkin jo paljon parempi. Pystyin tuolla ulkona jo vähän riehumaankin :) Oikeastaan mun piti laittaa kuvia tuolta paikallisesta kirjastosta, kun siellä on tään kuun mun KIERRÄTYSSEIKKAILU- näyttely. Ne kuvat, jotka otin ei oikeen onnistunu, joten kameran kans seuraavan kerran. Tuttuja hahmojahan siellä on, en muista ketä oon esitellyt. Jospa seuraavaksi niistä sitten.

Sitruunapuumme onkin nyt melkoisen pirteä ilmestys muuten niin harmaassa maisemassa. Paitsi, että meidän sammaloitunut nurmikko on aika vihreä vielä.




Jonkun ronttoset jääny puun alle, liekkö tullut äkkilähtö! :D

Lumipalloheisipuu on täynnä isoja silmuja. Toivottavasti eivät ehi aueta, sillä pakkasten ja lumen tultua ensi vuonna ei nähä kukkia. Luonto on ihan päälaellaan.

...nii oon minäki! Nyt nukuttaa ihan kamalasti, viime yöt menneet valvoessa nousevan kuutamon takia. Ja arvatkaapa vaan, oonko suunnitellu puutarhan uuteen uskoon. Viime yönä jopa piirsin piirrustukset huvimajasta. hah :) Eikä se ollukkaan ihan tavallinen puusta tehty. 

Valoisaa viikonloppua :)

perjantai 8. marraskuuta 2013

Vielä jaksaa kukkia!

Moikkamoi polvivammaiselta!
Toukokuussa  oikea polveni sanoi sopimuksen irti. Luulin, että se vaan venähti tai rasittui raskaissa pihahommissa.
 No nyt vasta tällä viikolla kävin ortopedin käsittelyssä ja  sattui niin saakelisti. Väänteli väkisin joka suuntaan. En meinannu päästä ajamaan kotiin takasi. Nyt ei taivu ei liiku ja kipu on kokoaikaista!  Varmaan särki jotakin sieltä enemmän. Mutta sainhan minä diagnoosinkin siitä eli eturistiside ollut poikki ja mahollisesti muitakin vaurioita. Sillä kuitenkin koko kesän rakentelin sitäsuntätä ja painelin mänemään, ku viitapiru.  Saattoi se uiminen  auttaa, että kipua ei juurikaan tuntunut.
Leikkaukseen oottelen aikaa tai nyt ensin magneettikauviin.

Mutta tässä kuitenkin kesäkukkien kuulumisia.
Vein pelargonin muka talvehtimispaikkaan, jossa saa lopettaa kukkimisen ja alkaa talviunille. Vaan mitähän siellä tapahtuu, tää kukkii täysillä.

Nuppuja on vaikka kuinka paljon. Ihan käsittämätöntä. Toin sisälle pari pelapuuta ja kastelin niitä ihan normaalisti vaan ne kuolla kupsahtivat. Näitä muita en ole käynyt kastelemassa ollenkaan ja ne vaan kukkii täysillä.

Ahkeraliisakin vaan sinnittelee.

Nyt en muista tään nimeä, mutta joku monivuotinen kuitenki. Jaksaa yhä edelleen kukkia. Karppaattienkellohan se.
.
 Viimeinen tuoksuherne! Jäähyväiset sille :(

Ruusukin yrittää vielä avata nuppujaan.Surullista!

Keijunmekon toin sisälle ja hups, tää alkaakin tekemään uutta versoa. Mielenkiinnolla ootan, mitä tästä oikeen tulee.

Tänään sain ihanan paketin...kaksikin jopa.  KIITOS Rakkaat ystävät  Tanni sekä Aila
 Näistä myöhemmin :)