Heissan pitkästä aikaa! Kiitos kommenteista edelliseen postaukseen ja tervetuloa Hannele Koivisto :) Anteeksi, että olen loistanut poissaolollani. Syitä on niin monia, että loppus paperi. Nyt olen kuitenkin täällä taas. Ja syksykin on TAAS tullut. Aina se kesä loppuu kesken. Vaikka onhan nyt ollut tosi ihania päiviä ja ihan huikeita auringonlaskuja ja sumuisia aamuja. Olen kyllä nauttinut ja tehnyt pitkiä metsälenkkejä aamutuimaan.
Lupasin esitellä teille kesäkioskin, noh semmosta siitä ei koskaan tullut sanan varsinaisessa merkityksessä. Ajatuksena oli, että 9-vuotiaaan lapsenlapsemme kanssa olisimme tarjoilleet vohveleita, kahvia ja mehua. Jopa myyneet ohikulkijoille. Mutta töitten ohella viikonloput olivat kortilla, aika ei käynyt lapsenlapsen kanssa yksiin ja sitten lopulta Reino-myrsky riehui ja kaatoi katoksen, sitten tuli leikkimökki ja kuormalavahökötys piti purkaa sen tieltä.
Jospa laitamme ensi kesänä myyntikojun leikkimökkiin :)
Vanhoja ikkunoita, puulaatikoita, ovi yms löytyi ihan sattumalta ja tuonnehhan ne olivat omiaan :)
Että semmonen paikka. Sain tuosta muuten älynväläyksen yks perjantai-ilta yhentoista aikaan illalla. Siinähän se yö meni. Naapurissa varmaan ajattelivat mun seonneen lopullisesti. Eikä kirosanoilta vältytty :D Mutta miehen kans ollaan siellä istuttu iltaa ja laulettukin akustisen säestyksellä. Että ei se ihan hukkaan mennyt. Ja puutarhapäivänä vanhemmat ihmiset istuskelivat siellä varjossa ja lepuuttivat jalkojaan.
Ihanaa syksynaikaa teille ♥
