lauantai 12. lokakuuta 2013

Ensimmäistä kertaako metässä...vai viimeistä??

Tiistaina  aamupäivästä joulu alkoi pakottamaan takaraivossa ja muistin viime sunnuntain kävelyretken miehen kanssa, kun löysin käpyjä kaadetusta kuusesta. Jemmasin ne sinne talteen ja niitäpä nyt lähin hakemaan tarkotuksena askarrella jotakin joulujuttuja.
No eihän niitä ollu ku viis jälellä ja niistäkin melkein jouduin oravan kans tappelemaan. Jätin ne suosiolla sille.
 Lähin etsimään omat muualta ja kuusikosta löysinkin puoli kassillista, sitten aattelin samantien ehtiä sammalta. Kävelin kaameata rytteikköä eteenpäin eikä sammalta missään. Käpypussi painoi ja janotti. Missähän asti oikeen ees olin. Meinasin lähteä takaisinpäin, kun puolukoita rupes löytymään joka puolelta. Söin niitä ensin, että tuli ulos jo korvistakin. Eihän niitä sinne ois voinu jättää eikä ollu mukana, ku se käpypussi.Mutta niistä en luopuisi.

No muka viisana tungin hupparin molemmat taskut täyteen. Varovasti kävelisin kottiin, todellakin semmosta kaatuneitten puiden rytteikköä ja kivikkoa. Sitten näin järven siintävän kauempana ja aattelin poiketa, josko lintuja näkyisi, kun oli kamerakin mukana ja janottikin.
 Puolukat unohtui samantien. Hyppelin, istuskelin ja makoilin kivillä ja nautin, kun aurinko lämmitti ihanasti.

Innostuin kuvaamaan ihanaa ruskaa. Ja keräämään housujen taskut täyteen värikkäitä lehtiä.




Sitten tuli kylmä ja oli pakko lähteä menemään. Mutta kas, astuin seipään päälle. No sehän oli otettava mukaan. Ja harmaata lautaa kans käveli vastaan. Ja sammalta, ihanaa vihreää sammalta, sammaleisia oksia ynnämuuta ihanata. Käpypussiin tungin niin paljon, kun sopi ja enemmänkin. Seiväs olalle, harmaat laudat kainaloon ja menoks. Jollakin välikädellä napsin kuvia. Ja keräilin kaikenlaista oksankarahkata ja naavaa ja jäkälää. Olin niin haltioissani, että huusin ääneen.




Häiriinnyin sitten inhottavista polttiaisista vai mitälie olivat. Menivät hiuksiin ja päänahkaan ja korviin ja ja ja...herranen aika TAJUSIN...HIRVIKÄRPÄSIÄ!!!!
Sillon lähti, ku taivahalla loisti tähti. Ee hantä persettä tavottanut. Pinkasin semmoseen vauhtiin, ettei kilometrimittarikaan ois ehtiny laskea askelia. Seiväs ojossa ja käpysammalnaavajäkäläpussi purjeena takaviistossa laukkasin kuin ritari yli vuorien huutaen kauhusta takana häälyvästä lohikäärmeestä.

Ei haitannu kivet, ei kannot eikä kaadetut puut. Päässä oli vaan ajatus päästä äkkiä tielle. Pääsinhän sinne ja huohotin, kuin vanha kaakki. Istahin kannolle ja työnsin molemmat kädet hupparin taskuun voimalla...PhuuuuhHH!
Ei, helevetti ne puolukat, mitä niistä nyt oli jälellä, mutta nekin muussina. Nuoleskelin siinä sitten rystysiä.

Sitten lähin talsimaan kantamuksieni kanssa, kunnes jonkin matkan päässä tajusin, että minähän tulin pyörällä. Perhana! Sehän jäi sinne hiekkatien alkuun,  ite kun olin juossut suorinta tietä ja tullut reilusti sen eelle. Pyörää hakiessa tajusin toisenkin asian, ihan suora polkukin olis ollut sinne mistä lähin. Ei ois tarvinnu umpimehtää juosta!

Pyörän korissa olikin jo aarteita ennestään?? Mutta olihan ne muutkin saatava sopimaan. Pari pitkää harmaata lautaa sai jäähä oottamaan toista reissua. Joku rajotus se on pyörässäkin :D


Ylileveä kuljetus!
Matkalla joku ohikulkija huus, että koko metänkö otit mukkaas? Varmana vaikutti siltä, kuin en ikinä pääsis mehtään ennää!! Tai sitten en ennen ollut moisessa paikassa käynyt!!

Kotona lämmäytin saunan ja pesin ihteni juuriharjalla ja tervasaippualla hirvikärpäsistä!
YiiihhHH!

Että semmonen reissu taas kerran.
Tämä ei suinkaan ollut ainoa tätä lajia, eikä taatusti viimeinen :)

Lupsakkata lauantaita :)

12 kommenttia:

  1. Voi vitsi, että oli hauskaa luettavaa....ja pää alkoi syyhytä...ne hirvikärpäset...yäkk...:)
    Ihana kuorma ja ymmärrän hyvin, että et voinut tuota seivästä sinne jättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mullakin kutiaa edelleen...vaikkei kai niitä enää ole :) Mulla on tuommosia reissuja usseampiakin kuules, pitäs kaivaa arkistoja ja postittaa ne tänne :)

      Niiiiiin, enhän ois voinu nukkua ellei seiväs olisi tullut mukaan, haha :)

      Poista
  2. Voi ei - mä räkätän täällä vedet silmissä - mä niin näen tuon kuvan edessäni kun sinä kirmailet pitkin mettää seipäät ojossa ja nokka tanassa ja mitä vielä.. mutta niin ymmärrän tuon, en minäkään raaskis moisia ihanuuksia mettään jättää. Sä saat varmasti kaikkea ihanaa niistä tehtyä!! Ja miten sä oikeesti oot onnistunut kaiken keskeltä ottamaan noin kauniita kuvia huoh!! Jään odottamaan uutta raporttia mettäreissusta kun haet ne laudan-pätkät ja mitä ihanaa kaikesta olet keksinyt.. Ihanaa viikonloppua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, itekki hirnuin jälkeenpäin :) Osan jo oon tehnykki, eli sammaleet on laitettu kaikkiin kakkuvuokiin yms astioihin ja seiväs on sisällä kuivumassa. Ne laudat tosiaan pitäs hakkea, ku uskaltautus sinne hirvikärpäspesään!

      No, kuule itekki ihmettelin, että miten noi kuvat nii onnistu niijen tavaroiden kans. Kyllähän mä pysähyin oikein sihtaamaan, mutta yhellä käellä ei oikeen helppoa ollu.
      Taäytyy laittaa kuvia niistä asetelmista.

      Syksyisen lämmintä viikonloppua sinnekkin :)

      Poista
  3. Metsä on kyllä varsinainen aarteiden mesta. Polkupyörällä kulkiessa on tietty aina noita rajoitteita kuorman suhteen. Ihania ruska kuvia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ja varsinkin syysmetsä. Mä oon niin fiiliksissä ollu tään syksyn ja varsinkin nyt ruska-aikaan, että kokoajan pitäis olla menossa metsään :)

      Autolla ei oikeen viiti lähteä, joten pyörä on ainoa vaihtoehto. Tietenki vois hommata peräkärryn pyörään :D

      Poista
  4. ;) <3 Ihania kuvia myös!

    Kummi

    VastaaPoista
  5. Hirvikärpäsistä huolimatta mahtava saalis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli, mutta ei tee enää mieli lähteä ainakaan samaan paikkaan. Paitsi, että eikö ne pakkasilla kuole :)

      Poista
  6. Kyllä taas sisko-kulta seikkailee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katoppas velikulta. Kivaa :) Niin oli taas seikkailua kerrakseen :D

      Poista

Ihanaa, kun kävit. Mikäli jätit kommentit, kiitos siitä. Aurinkoisia päiviä!